Miksi sähkölasku nousi vaikka pörssin hinta laski? — 2026 laskun anatomia

Pörssin sähkön keskihinta oli keväällä 2026 noin 8,5–10,5 snt/kWh — hyvä alennos verrattuna talveen. Silti monet käyttäjät huomattivat Suomi24-keskusteluissa ja muissa foorumeilla, että lasku ei laskenut yhtä paljon kuin pörssin hinta. Jotkut sanoivat sen oikeastaan nousseen. Syy ei ole ovelassa sähköyhtiöissä, vaan laskun rakenteessa: energia on enää vain osa laskusta. Loput tulevat muista lähteistä, joista et voi neuvotella. Keskimäärin neljä vuotta sitten energia edusti 60–70 prosenttia kotitalouden laskusta. Vuonna 2026 se on laskenut 30–40 prosenttiin, kun taas siirtomaksut, verot ja perusmaksut nousivat suhteellisesti. Tämä on merkittävä muutos, joka muuttaa merkittävästi sitä, kuinka paljon säästöä pörssin laskusta todella toivoa voi. Tätä rakenteellista muutosta ei näy pörssin hintakäyrillä — se on siirtynyt kuluttajille yksitellen laskuissa, joissa energian väheneminen kompensoidaan kiinteiden kustannusten kasvulla. Keskimääräiselle suomalaiselle kotitaloudelle 65–70 prosenttia laskusta koostuu nyt komponenteista, jotka eivät muutu, kun pörssin hinta laskee — mikä radikaalisti pienentää markkinaparantusten vaikutusta kuluttajille.

Sähkölasku koostuu neljästä pääosasta: energia (pörssin hinta), siirtomaksu (verkkoyhtiö), sähkövero ja perusmaksut. Kun energia halpenee, loput kolme nousevat tai pysyvät vakaina. Tulos: laskun kokonaistuotanto ei korreloi enää pörssin hinnan kanssa niin vahvasti kuin vuosien ajan. Energian osuuden kutistuminen on tapahtunut hitaasti, mutta vaikutus on ollut kumulatiivinen ja merkittävä: jokainen pörssin hinnan pudotus on nyt pienempi säästö kuin ennen. Kahdella eurolla liian korkea kuukausilasku voi johtua siirtomaksun noususta, huoltovarmuusmaksun lisäyksestä tai perusmaksujen korotuksesta — ja mikään näistä ei liity pörssin hintaan. Tämä on keskeinen muutos, jonka jokaisen suomalaisen tulisi ymmärtää.

Neljä osaa, joista kolme ei riipu pörssin hinnasta

Seuraavassa on yksityiskohtainen katsaus siihen, mitkä laskun osat vaihtelevat pörssin hinnan mukaan ja mitkä pysyvät vakaina tai nousevat omilla säännöillään. Ymmärtämällä nämä neljä osaa näet, miksi pörssin pudotus ei näy laskussasi yhtä vahvasti kuin odotit.

1. Energia (pörssin hinta + myyjän marginaali)

Nord Pool -pörssissa FI-alueella keväällä 2026 spot-hinnat liikkuivat 8,5–10,5 snt/kWh välillä keskimäärin. Tämä on se hinta, jonka näet tavallisesti uutisoitaessa. Siihen lisätään myyjän marginaali, joka on yleensä 0,5–2,0 snt/kWh riippuen sopimuksesta. Yhteensä energia-osuus laskulla on siis noin 9–12,5 snt/kWh.

2. Siirtomaksu (verkkoyhtiö, säännelty)

Fingrid ilmoitti vuoden 2026 alkuun siirtomaksuista, joissa on havaittavissa nousu energiaviranomaisten valvomissa hinnoissa. Energiavirasto valvoo siirtohintoja ja oli asettanut 2026:lle siirtomaksujen korotuksen noin 8 prosentin verran joilla alueilla. Siirtomaksu on keskimäärin 5,6–6,8 snt/kWh kerrostaloissa ja 6,8–8,0 snt/kWh omakotitaloissa. Helsingin alueella Helen veloittaa noin 5,8–6,2 snt/kWh, kun taas Caruna pääkaupunkiseudun ulkopuolella nousee 6,5–7,5 snt/kWh:iin alueen kuormituksen mukaan. Lisäksi on kiinteä kuukausiperusmaksu, joka on yleensä 5–12 euroa kuukaudessa riippuen verkkoyhtiöstä ja aluetta. Caruna, Helen ja Vattenfall vaihtelevat merkittävästi alueellisesti kuormituksesta ja infrastruktuurin investointitarpeista johtuen, mutta perusmaksu on tuskin alle 6 euroa missään taajamassa.

3. Sähkövero

Verohallinto kanssa sähkövero kotitalouksille (veroluokka I) on 2,79372 snt/kWh vuonna 2025. Huoltovarmuuskeskus lisäsi huoltovarmuusmaksun 1. huhtikuuta 2026, joka on 0,085 snt/kWh. Yhteen se on noin 2,88 snt/kWh. Kun verrataan vuotta 2024 (2,79 snt/kWh) vuoteen 2026 (2,88 snt/kWh), nähdään, että sähköveron ja huoltovarmuusmaksun yhteenlaskettu osuus nousi noin 3,2 %. Tämä on hallituksen ja veroministeriön asettama kiinteä, säädeltävä vero — sitä ei voi neuvotella tai välttää, riippumatta sähköyhtiöstä tai sopimuksesta.

4. Perusmaksut

Perusmaksuja on kaksi: energia-perusmaksu (myyjältä) ja siirto-perusmaksu (verkkoyhtiöltä). Yhteensä ne ovat yleensä 7–17 euroa kuukaudessa. Energia-perusmaksun asettaa sähköyhtiö ja se on joko kiinteä (4–8 euroa kuukaudessa) tai riippuu sopimuksesta. Siirtomaksu-perusmaksu on verkkoyhtiöiden määrittämä ja nousee vuosittain yleensä indeksin mukaan. Helen-asiakkaille siirto-perusmaksu on noin 9–10 euroa kuukaudessa kerrostaloissa, Carunalla vaihtelee 8–12 euron välillä alueesta riippuen. Esimerkiksi Helen-asiakkaan, joka maksaa 9,50 euroa kuukaudessa, vuosikustannus on 114 euroa pelkästään siirtoverkosta, vaikka kulutus olisi nolla. Nämä maksut maksetaan riippumatta siitä, kuinka paljon sähköä kuluttaa — ottavat 84–204 euroa vuodessa riippuen toimittajasta.

Mihin halvennus häviää: esimerkki kerrostalo-asunnosta

Otetaan realistinen huoneisto Helsingissä: 400 kWh kuussa, Helen siirtona ja pörssisähkösopimus.

Laskun osa	Huhtikuu 2024	Huhtikuu 2026	Muutos
Energia (400 kWh × hinta)	400 × 15,0 = 60,00 €	400 × 9,5 = 38,00 €	−22,00 €
Siirtomaksu energia (400 kWh × 5,8 snt)	400 × 5,8 = 23,20 €	400 × 5,8 = 23,20 €	0,00 €
Siirtomaksu perusmaksu (Helen, kuukausittain)	9,50 €	9,50 €	0,00 €
Energia-perusmaksu (myyjä, kuukausittain)	4,00 €	4,00 €	0,00 €
Sähkövero + huoltovarmuus (400 kWh × 2,88 snt)	400 × 2,79 = 11,16 €	400 × 2,88 = 11,52 €	+0,36 €
ALV 25,5 %	27,71 €	22,27 €	−5,44 €
YHTEENSÄ	135,57 €	108,49 €	−27,08 €

Tällaisessa tapauksessa lasku laski 27 eurolla kuukaudessa, eli noin 20 % laskun kokonaiskulusta. Energia yksin laski 22 eurolla, ja siirtomaksu + perusmaksut pysyivät vakaina 36,70 eurolla. Energia on enää 35 % kokonaiskulusta, kun taas siirtomaksu ja perusmaksut ovat 34 % ja verot+ALV 31 %. Tämä tarkoittaa, että vaikka pörssin hinta laski 37 % (15,0 snt:stä 9,5 snt:iin), kokonaislasku laski vain 20 %, koska loput neljä kolmasosaa laskusta ei ole herkkä spothinnan muutoksille. Käytännössä sama ilmiö näkyy uusissa lämmitysjärjestelmissä: omakotitalon omistaja, joka asentaa lämpöpumpun (säädettävissä kuormitus) tai aurinkopaneelit, näkee pörssin hinnan laskun täysimääräisesti energialaskussaan. Mutta perinteisen sähkölämmitin omistaja, jonka lämmitys ei ole siirrettävissä pörssin halvimpiin tunteihin, näkee vain neljäsosan säästöstä — koska neljä viidesosaa hänen laskustaan ei ole energiahintariippuvainen.

Mutta entä ne, joiden lasku ei laskenut tai jopa nousi? Heille keväällä 2026 oli muita tekijöitä:

"Lågt elpris syns inte på räkningen — siirtomaksu ja sähköverran nousu syövät kaiken."

HBL-lukija, 2026

Jos huoltovarmuusmaksu otettiin käyttöön asiakkaan osalta ensimmäisen kerran, tai siirtomaksu nousi merkittävästi joilla alueilla, tai kulutusmittaus muuttui, lasku voi hyvinkin nousta energia-hinnan pudotuksesta huolimatta.

Miksi tämä on tärkeämpi kuin pörssin piikkijännite

Ranskassa ja Saksassa sähkölasku on jaettu samalla tavalla, ja monet käyttäjät ovat huomanneet sen: HBL:n artikkelissa käy ilmi, että matalat pörssihinnat eivät näy ruotsinkielisille suomalaisille laskussa yhtä selvästi kuin yhtä vuotta aiemmin. Mielestäni tämä on tärkeämpi keskustelu kuin pörssin hintapiikit. Pörssin piikki kestää tunnin tai kahden. Siirtomaksu ja vero ovat siellä joka päivä, joka kuu. Pienempi laskun osuus energiasta ja suurempi osuus kiinteistä kustannuksista merkitsevät, että kotiisi säästöpotentiaali vähenee — ellei ajoita kulutustaan aktiivisesti tai vaihda omakotitalon lämmitysratkaisua. Jos pörssin hinta laskee 30 prosenttia, se vähentää laskua 30 prosenttia vain siinä osuudessa, joka on energiaa. Kun energia on 35–40 % laskusta, 30 prosentin lasku energia-osuudessa vähentää kokonaiskulua vain noin 11–12 prosenttia — monelle kuluttajalle selvästi pienempi säästö kuin he odottivat. Neljä vuotta sitten samalla 30 prosentin laskulla olisi vähennetty kokonaislaskua 18–21 prosenttia. Kyseessä on siis 3–9 prosenttiyksikön ero siinä, kuinka paljon pörssin pudotus lopulta näkyy laskussa — ja ero on johtunut täysin laskun rakenteen muutoksesta, ei mistään muusta tekijästä.

Omakotitalon paradoksi

Omakotitalossa kulutus on tyypillisesti 18 000 kWh vuodessa. Siihen kuuluu lämmitys, joka on kiinteä kulutusbilanssi (ei säädettävissä tunneittain). Motivan tiedot osoittavat, että omakotitalojen sähkölämmitin syö suuren osan säännöllisestä kuulutuksesta. 18 000 kWh vuodessa merkitsee keskimäärin 1 500 kWh kuukaudessa. Talvikuukausina (marraskuu–helmikuu) kulutus voi olla 2 500–3 000 kWh, kesällä 800–1 200 kWh. Kun omakotitalon vuotuinen siirtomaksu on noin 840–960 euroa (kuukausittain 70–80 euroa 6,8–8,0 snt/kWh alueella) ja perusmaksut noin 150–180 euroa, näihin kahteen erään menee jo 990–1 140 euroa ennen kuin energiaa tai veroja lasketaan. Tämä kulutus on enimmäkseen lämmitystä, jota ei voi siirtää pörssin halvimpiin tunneille, sillä talo täytyy pitää lämpiminä joka hetki.

"Omakotitaloissa energia on 40 % laskusta, siirtomaksu ja perusmaksut 45 %, loput vero. Mitä tehdä, kun suurin osa kulutuksesta ei ole ajoitettavissa?"

Suomi24-käyttäjä, energia-osio 2026

Tälle käyttäjälle pörssin halveneminen merkitsee noin 200–300 euron säästöä vuodessa — mutta siirtomaksu-nousu syö siitä 100–150 euroa. Netto: 100–150 euroa vuodessa halvempi lasku, vaikka pörssin hinta laski 40 prosenttia. Tämä on se paradoksi, jota näet kotitalouksien kommenteissa. Konkretisesti: omakotitalo, jonka vuosisähkölasku oli 2 000 euroa vuonna 2024, maksaa noin 1 850–1 900 euroa vuonna 2026, vaikka pörssin hinta laski merkittävästi — netto säästö vain 5–7,5 % huolimatta 40 %:n spothinnan laskusta. Puolet säästöstä syntyy pörssin laskusta, puolet menetetään muista tekijöistä.

Mikä on seuraava vaihe?

Energiavirasto valvoo siirtohintoja ja pääsi päättämään, voiko verkkoyhtiö nostaa hintaa yli inflaation. Huoltovarmuusmaksu taas on hallituksen päätös, joka voidaan muuttaa. Sähkövero on veroministeriön vastuulla. Pörssin hinta on ainoa tekijä, jota kuluttaja ei voi vaikuttaa — mutta se on myös pienentävä osuus laskusta. Elinkeinoministeriö ja hallitus käyvät tasaisesti neuvotteluja siirtomaksujen kasvusta ja sen pysäyttämisestä. Viime kuukausina on keskusteltu myös sähköverotuksen alentamisesta ja huoltovarmuusmaksun väliaikaisesta poistamisesta. Nämä poliittiset päätökset vaikuttavat laskuusi enemmän kuin pörssin hinta tulevaisuudessa.

Tämä muutos neljä vuodessa on merkittävä siirtymä. Suomessa säähdyttiin pörssin hintaan. Nyt säädytään kiinteisiin kustannuksiin. Se, kuka säästää tulevaisuudessa, on niiden joilla on jokin keinoista siirtää kuormitusta pörssin halpoihin tunteihin tai tuottaa itse sähköä. Perinteisen sähkölämmitin omakotitalon omistaja, kerrostalon asukas ilman lämpöpumppua, ja pienet toimistot jäävät entistä enemmän pörssin hinnasta riippumattomiksi. Heille kiinteät maksut ja verot ovat yhä suurempi osa laskusta.

Se, kuka säästää tulevaisuudessa, on niiden joilla on:

• Sähköautoja, joita lataa yöllä (ajoituksen kautta)
• Lämpöpumppuja ilmatilamuutoksiin (säädettävä kuormitusta)
• Aurinkopaneeleita (omasta tuotannosta)
• Omakotitalon, joissa lämmitys on muulla tekijällä kuin suoralla sähköllä

Kaikille muille pörssin halveneminen on hyvä asia, mutta suhteellisesti pienemmältä tuntuvaa. Viime vuosina on puhuttu paljon pörssin hintapiikeistä ja niiden aiheuttamista laskusokeista. Vaikka ne ovat todellisia, ne ovat lyhytkestoisia ja edellyttävät aktiivista valvontaa. Laskun rakenteellinen muutos — energia-osuuden pienentyminen ja kiinteiden kustannusten osuuden kasvaminen — on pitkäkestoinen ja vaikuttaa jokaiseen laskuun vuoden ympäri. Keskimääräisen suomalaisen sähkölasku on siis entistä vähemmän riippuvainen pörssistä ja entistä enemmän riippuvainen verohallinnon päätöksistä, energiaviraston säännöllisistä siirtohintapäätöksistä ja kunkin alueen verkkoyhtiöiden hinnoittelustrategiasta. Tämän ymmärtäminen on tärkeämpää kuin nord pool -spottihinnan seurailu.

Lähteet

1. Nord Pool: FI-alueen spot-hinnat ja markkinadata 2024–2026 (Tier A)
2. Fingrid: Sähkömarkkinat ja siirtomaksujen julkistaminen (Tier A)
3. Energiavirasto: Sähkön siirtohinnat ja valvonta (Tier A)
4. Verohallinto: Sähkövero ja verot kotitalouksille (Tier A)
5. Motiva: Sähkönkulutus kotitalouksissa ja omakotitalot (Tier A)
6. Energiavirasto: Valvonta ja siirtohintapäätökset (Tier A)
7. HBL: "Lågt elpris syns inte på räkningen" (Tier B)
8. Tilastokeskus: Sähkön hinnat ja kulutus Suomessa (Tier A)